Hampaiden narskuttelu
Hampaiden narskuttelu ja sen hoito
Mitä on hereillä tapahtuva hampaiden narskuttelu?
Purentakisko
Esivalmistettu purentakisko
Purennan tasapainotus
Hampaiden narskuttelun kivun hoito
Purentaelimistön fysioterapia ja hieronta
Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat leukaniveliin, puremalihaksiin sekä niihin läheisesti liittyviin kudoksiin liitettyjä kiputiloja, sairauksia ja toimintahäiriöitä (Aho ym. 2013). Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD, temporomandibular disorders) ovat hyvin tavallisia ja noin joka kolmannella suomalaisella aikuisella esiintyy purentaelimistön toimintahäiriöiden löydöksiä (Qvintus 2020). Useimmiten näistä TMD oireista kärsivät 35 - 50 – vuotiaat ja naisilla vaiva on yleisempi kuin miehillä. Hampaiden narskuttelulla on yhteys purentaelimistön toimintahäiriöihin ja narskuttelu on yksi tekijä purentaelimistön toimintahäiriöissä.
Hampaiden narskuttelulla eli bruksismilla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja narskutusta. Hampaiden narskuttelu voi olla äänetöntä ja ilmenee usein vasta hammasvaurioina sekä hampaiden purentapintojen kulumisena. Hampaiden narskuttelu on hyvin yleistä. Hankala-asteista ja hoitotoimenpiteitä vaativaa hampaiden narskuttelua esiintyy noin 5 – 10 % aikuisista. Vaikeissa ja voimakkaina ilmenevissä hampaiden narskutteluongelmissa on aina hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen.
Hampaiden narskuttelu tapahtuu yleensä nukkuessasi, mutta hampaiden kiristelyä ja narskuttelua tapahtuu myös ihmisen ollessa hereillä (Shetty ym., 2010). Päiväaikaisen narskuttelun syyksi on useasti arveltu stressiä mm. töissä tai koulussa. Hereillä narskuttelevat eivät välttämättä huomaa itse narskuttelevan hampaitansa paitsi siten että leuat ovat arat ja kiristävät. Päiväsaikaan narskuttelu on todennäköisesti yhtä yleistä kuin yöaikaan tapahtuva hampaiden narskuttelu. Monet ihmiset puristavat tai hiovat hampaita tajuttomasti päivän aikana, usein vastauksena työhön liittyvään stressiin. Päivällä tapahtuvaan narskutteluun voidaan käyttää purentakiskoa tai ei yksilöllisiä purentakiskoja joista ehkä keveimmät versiot ovat huomaamattomimpia ja siten mahdollistavat puhumisen ja juomisen purentakisko suussa. Tällöin purentakiskoa tulee käytettyä helpommin töissä tai koulussa.
Narskuttelun seurauksena voi esiintyä esimerkiksi kasvojen alueen
kiputiloja, päänsärkyä, hammasvaurioita, kudosvaurioita ja
hammaskiilteen kulumista. Tavallisia oireita ovat päänsärky,
leukaniveläänet, kasvokivut, hampaiden aristus ja leuan nopea väsyminen
(Kirveskari, 2006).
Bruksismin syistä ei tiedetä läheskään kaikkea ja syyt ovat monesti tuntemattomia. Syiksi on esitetty mm. stressiä, purentahäiriöitä, keskushermostoperäisiä syitä ja ihmisen perinnöllisiä tekijöitä. Vaikeissa ja voimakkaina ilmenevissä hampaiden narskutteluongelmissa on aina hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen (Huttunen, 2009).
Mikään narskuttelun hoitokeino ei ole saavuttanut tieteellisellä näytöllä osoitettua laajaa hyväksyntää (Kirveskari, 2006). Alla on esitetty tällä hetkellä käytössä olevat yleisimmät hoitomuodot.
Purentakiskoa käytetään hoitamaan leukanivel- ja
purentalihasvaivoja ja sen käyttö on yleisesti laaja-alaisimmin
hyväksytty, koska purentakisko suojaa hampaita kulumiselta ja rentouttaa leukalihaksia (Kuva 1).
Kuva 1. Purentakisko suojaa hampaita kiillevaurioilta.
Hammaskiskon eli purentakiskon käytön lopettamisen jälkeen purennan katsotaan palautuvan normaaliksi, eikä kisko aiheuta korjaamatonta vahinkoa verrattuna esimerkiksi purennan tasapainotuksessa tehtäviin hammaspinnan muutoksiin. Purentakiskon käyttö rentouttaa purentalihaksia, suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää leukaniveliin kohdistuvaa kuormitusta. Hyvä hammaskisko tuntuu myös mukavalta käyttää ja helpottaa oireita nopeasti. Purentakisko asetetaan aina puhdistetuille hampaille. Purentakisko ei poista narskutteluvaivaa, mutta se suojaa hampaita ja useasti auttaa nopeasti kiputiloihin. Purentakiskon ongelma on monesti, että kisko kuluu puhki ajan myötä ja monesti levyä pitää udelleen muotoilla tai kovamuovista hioa.
Vuonna 2020 ilmestyneessä väitöskirjassa (Qvintus, 2020) vertailtiin purentakiskohoitoa vertailuryhmään, joka sai neuvontaa ja ohjeita puremalihasharjoitteiden tekemisestä. Potilasaineisto käsitti vuoden Terveys 2011 –tutkimuksen aineiston. Yhden vuoden mittaisessa seurannassa ei havaittu merkitseviä eroja elämänlaadussa, kasvokivussa tai TMD oireissa purentakisko- ja vertailuryhmien välillä.
Esivalmistettu purentakisko voidaan ottaa heti käyttöön ja sitä kautta se tarjoaa nopean avun narskutteluun. Esivalmistettu purentakisko on lämpömuotoiltava purentakisko. Esivalmistettua ja hammasteknikon valmistamaa purentakiskoa verrattiin purentaelimen toimintahäiriöstä kärsivillä potilasryhmillä, joilla esiintyi lihasperäisiä kasvokipuja, sekä jännityspäänsärkyä (Doepel, 2011). Tuloksina havaittiin, että esivalmistettu ja hammasteknikon valmistama purentakisko tarjosivat tilastollisesti samanlaisen tehon kivuista kärsivillä potilailla. Esivalmistetun kiskon etuna pidettiin, että se voidaan ottaa heti käyttöön verrattuna hammasteknikon levy, jonka valmistamiseen kuluu aikaa. Lisäksi esivalmistettu levy osoittautui edulliseksi ja se antoi hammaslääkärille helpon vaihtoehdon hoidettaessa potilaita. Esivalmistetut purentakiskot koostuvat kovasta ja pehmeästä polymeeristä. Pehmeän polymeerin avulla kisko saadaan istumaan hampaiden muotoon ja pysymään hyvin suussa. Kova polymeeri estää hampaiden yhteen purennan ja siten esimerkiksi hampaiden narskuttelun. Samantyylisesti toimivat DenTek tai Narskuttelu purentasuoja.
Ei yksilöllisistä purentakiskoista voi olla apua hampaiden narskuttelun akuutissa tilanteessa, mutta jos potilas huomaa purennassa muutoksia tai oireet pahenevat on ei yksilöllisten purentakiskojen käyttö lopetettava (Käypä hoito, 2021) ja otettava hammaslääkäriin yhteyttä.
Purennan tasapainotuksessa ylä- ja alahampaiden kosketuspintaa korjataan kuormitusta parhaiten kestäväksi (Kirveskari, 2006). Eli hampaiden purenta pyritään saamaan hiomalla mahdollisemman tasaiseksi. Toimenpide on kivuton ja tehtävät muutokset ovat usein pieniä. Oikein tehtynä tasapainotuksella ei ole haittavaikutuksia. Koska purennan tasapainotus on palautumaton hoitomuoto ja sen käytöstä eriäviä mielipiteitä hammaslääketieteen ammattilaisten keskuudessa (Käypä hoito, 2021).
Kivun hoitoon käytetään tulehduskipulääkkeitä ja lihasjännityksen laukaisuun tarkoitettuja lääkeaineita (Kirveskari, 2006). Hoidon tehosta ei ole saatu näyttöä, mutta se lievittää kipuoireita. Keskushermostoon vaikuttavia aineita on myös kokeiltu bruksismin hoidossa, mutta niiden teho vaivan hoidossa on monesti epävarma. Botuliinia on käytetty leuan sulkijalihasten lamaamiseen, mutta hoito joudutaan aina uusimaan ja botuliinin pitkäaikaisesta käytöstä ei ole vielä riittävää tietoa. Botuliini on kuitenkin tehokas hoitomuoto erittäin vaikean bruksismin hoitoon.
Monesti vaikean bruksismin hoidossa tarvitaan useita menetelmiä, jolla haetaan potilaalle sopivin hoitomenetelmä. Jos hampaiden narskuttelu jatkuu ongelmallisena hoidosta huolimatta, aloitetaan yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tällöin pyritään hoitamaan kipu, purentaongelmat ja psykososiaalista stressiä niihin erikoistuneiden lääkärien yhteistyöllä (Kirveskari, 2006).
Potilaan itse tekemät hieronta ja purentaelimistön harjoitukset ovat
tärkeitä omahoitokeinoja. Osalla potilaista fysioterapeuttisista
hoidosta voi olla apua kiputilojen hoidossa. Hoitokeinojen kirjo on
laaja puremalihasten hieronnasta ja alaleuan liikeharjoituksista
akupunktuuriin (Aho ym. 2013).
Linkit Terveysportin potilaan purentaelimistön hierontaohjeisiin
Alaleuan liikeharjoitusohjeet (alla pdf- linkki)
https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50057aj.pdf
Puremalihasten hierontaohjeet TMD-potilaalle (alla pdf- linkki).
https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50057ai.pdf
Myös lämpö- ja kylmähoitoa voidaan käyttää hampaiden narskuttelun aiheuttamien lihasjännitystilojen hoitoon (Käypä hoito, 2021). Etenkin kylmähoitoa voidaan käyttää tulehdukselliseen tilanteeseen ja turvotuksiin. Tulehduksellisessa tilanteessa lämpöhoito ei ole paras hoitomuoto vaan lämpöhoitoa voi testata tulehduksen rauhoitettua rentouttamaan kireytyneitä lihaksia yhdessä esimerkiksi purentalihasten hieronnan kanssa.
Aho T, Le Bell Y, Hiiri A ja Pöllänen M (2013) Purentaelimistön toimintahäiriöt. Käyvän hoidon potilasversiot, Duodecim Käypä hoito, Julkaistu: 25.11.2013.
Doepel M. (2011) A Comparative Study of the Effectiveness of a Prefabricated Appliance and a Stabilization Appliance in the Treatment of Myofascial Pain and Headache. Hammaslääketieteen laitos, Turun Yliopisto, Turku, Suomi, Annales Universitatis Turkuensis. Painosalama Oy, Turku, Finland 2011.
Huttunen M. (2009) Tietoa potilaalle: Hampaiden narskutus (bruksismi). Duodecim, 2009; 29.12.2009.
Kirveskari P. (2006) Bruksismi. Duodecim, 122(6), 678-683.
Käypä hoito (2021) Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä,
Käypä hoito -suositus, Julkaistu: 16.04.2021 , https://www.kaypahoito.fi/hoi5....
Qvintus V (2020) Temporomandibular disorders: prevalence of signs and symptoms and effects of stabilization splint treatment. Based on the Health 2011 Survey and a randomized controlled trial on adult Finns. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, Kuopion yliopisto, Kuopio, Suomi, 75 sivua. https://erepo.uef.fi/bitstream...
Shetty S, Pitti V, Babu S, Kumar S ja Deepthi B. C. (2010) Bruxism: A Literature Review, J Indian Prosthodont Soc., 10(3):141–148.
Kappaleen kirjoittanut: Farmasian tohtori Pekka Hoppu, Narskuttelu Oy