Bruksismi

Purentaelimistön toimintahäiriöt
Mitä on bruksismi?
Mitä on hereillä tapahtuva bruksismi?
Bruksismin oireet ja hoito
Purentakisko
Esivalmistettu purentakisko
Purennan tasapainotus
Bruksismista johtuvan kivun hoito
Purentaelimistön fysioterapia ja hieronta

Purentaelimistön toimintahäiriöt

Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat leukaniveliin, puremalihaksiin sekä niihin läheisesti liittyviin kudoksiin liitettyjä kiputiloja, sairauksia ja toimintahäiriöitä (Aho ym. 2013). Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD, temporomandibular disorders) ovat hyvin tavallisia ja noin joka kolmannella suomalaisella aikuisella esiintyy purentaelimistön toimintahäiriöiden löydöksiä (Qvintus 2020). Useimmiten näistä TMD oireista kärsivät 35 - 50 – vuotiaat ja naisilla vaiva on yleisempi kuin miehillä. Bruksismilla on yhteys purentaelimistön toimintahäiriöihin ja bruksismi on yksi tekijä purentaelimistön toimintahäiriöissä.

Mitä on bruksismi

Bruksismilla eli hampaiden narskuttelulla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja narskutusta. Bruksismi voi olla äänetöntä ja ilmenee usein vasta hammasvaurioina sekä hampaiden purentapintojen kulumisena. Bruksismi on hyvin yleistä. Hankala-asteista ja hoitotoimenpiteitä vaativaa bruksismia esiintyy noin 5 – 10 % aikuisista. Vaikeissa ja voimakkaina ilmenevissä hampaiden narskutteluongelmissa on aina hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen.

Mitä on hereillä tapahtuva bruksismi?

Bruksismia tapahtuu yleensä nukkuessasi, mutta hampaiden kiristelyä ja narskuttelua tapahtuu myös ihmisen ollessa hereillä (Shetty ym., 2010). Päiväaikaisen bruksismin syyksi on useasti arveltu stressiä mm. töissä tai koulussa. Hereillä hampaitaan narskuttelevat henkilöt eivät välttämättä itse huomaa tapaansa, mutta voivat havaita sen leukojen arkuutena tai kiristämisen tunteena. Päiväsaikainen bruksismi on todennäköisesti yhtä yleistä kuin yöaikainen hampaiden narskuttelu. Monet ihmiset puristavat tai hiovat hampaitaan huomaamattaan päivän aikana, usein reaktiona työhön liittyvään stressiin. 

Päivällä tapahtuvaan bruksismiin voidaan käyttää yksilöityä tai ei-yksilöityä purentakiskoa. Kevyimmät mallit ovat huomaamattomia ja mahdollistavat puhumisen sekä juomisen kisko suussa. Tällöin purentakiskoa tulee käytettyä helpommin töissä tai koulussa.

Bruksismi oireet ja hoito

Bruksismia tapahtuu yleensä nukkuessasi, mutta hampaiden kiristelyä ja narskuttelua tapahtuu myös ihmisen ollessa hereillä (Shetty ym., 2010). Päiväaikaisen bruksismin syyksi on useasti arveltu stressiä mm. töissä tai koulussa. Hereillä hampaitaan narskuttelevat henkilöt eivät välttämättä itse huomaa tapaansa, mutta voivat havaita sen leukojen arkuutena tai kiristämisen tunteena. Päiväsaikainen bruksismi on todennäköisesti yhtä yleistä kuin yöaikainen hampaiden narskuttelu. Monet ihmiset puristavat tai hiovat hampaitaan huomaamattaan päivän aikana, usein reaktiona työhön liittyvään stressiin. 

Päivällä tapahtuvaan bruksismiin voidaan käyttää yksilöityä tai ei-yksilöityä purentakiskoa. Kevyimmät mallit ovat huomaamattomia ja mahdollistavat puhumisen sekä juomisen kisko suussa. Tällöin purentakiskoa tulee käytettyä helpommin töissä tai koulussa.

Purentakisko

Purentakiskoa käytetään hoitamaan leukanivel- ja purentalihasvaivoja ja sen käyttö on yleisesti laaja-alaisimmin hyväksytty, koska purentakisko suojaa hampaita kulumiselta ja rentouttaa leukalihaksia (Kuva 1).

Hampaiden narskuttelun hoito purentakiskolla
Kuva 1. Bruksismiin voi saada apua purentakiskosta, joka suojaa hampaita kiillevaurioilta.

Hammaskiskon eli purentakiskon käytön lopettamisen jälkeen purennan katsotaan palautuvan normaaliksi, eikä kisko aiheuta korjaamatonta vahinkoa verrattuna esimerkiksi purennan tasapainotuksessa tehtäviin hammaspinnan muutoksiin. Purentakiskon käyttö rentouttaa purentalihaksia, suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää leukaniveliin kohdistuvaa kuormitusta. Hyvä hammaskisko tuntuu myös mukavalta käyttää ja helpottaa oireita nopeasti. Purentakisko asetetaan aina puhdistetuille hampaille. Purentakisko ei poista narskutteluvaivaa, mutta se suojaa hampaita ja auttaa usein nopeasti kiputiloihin. Purentakiskon ongelma on usein sen kuluminen käytössä ajan myötä. Lisäksi kiskoa voi joutua muotoilemaan uudelleen tai kovamuovia hiomaan.

Vuonna 2020 julkaistussa väitöskirjassa (Qvintus, 2020) vertailtiin purentakiskohoitoa ryhmään, joka sai neuvontaa ja ohjeita puremalihasharjoitteiden tekemiseen. Potilasaineisto käsitti vuoden Terveys 2011 –tutkimuksen aineiston. Yhden vuoden mittaisessa seurannassa ei havaittu merkitseviä eroja elämänlaadussa, kasvokivussa tai TMD oireissa purentakisko- ja vertailuryhmien välillä.

Esivalmistettu purentakisko

Esivalmistettu purentakisko voidaan ottaa heti käyttöön ja se tarjoaa nopean avun bruksismiin. Esivalmistettu purentakisko on lämpömuotoiltava purentakisko. Esivalmistettua ja hammasteknikon valmistamaa yksilöityä purentakiskoa verrattiin purentaelimen toimintahäiriöstä kärsivillä potilasryhmillä, joilla esiintyi lihasperäisiä kasvokipuja, sekä jännityspäänsärkyä (Doepel, 2011). Tuloksina havaittiin, että esivalmistettu ja hammasteknikon valmistama purentakisko tarjosivat tilastollisesti samanlaisen tehon kivuista kärsivillä potilailla. Esivalmistetun kiskon etuna pidettiin, että se voidaan ottaa heti käyttöön verrattuna hammasteknikon valmistamaan kiskoon, jonka valmistamiseen kuluu aikaa. Lisäksi esivalmistettu levy osoittautui edulliseksi ja se antoi hammaslääkärille helpon vaihtoehdon hoidettaessa potilaita. 

Esivalmistetut purentakiskot koostuvat kovasta ja pehmeästä polymeeristä. Pehmeän polymeerin avulla kisko saadaan istumaan hampaiden muotoon ja pysymään hyvin suussa. Kova polymeeri estää hampaiden yhteen purennan ja siten esimerkiksi hampaiden narskuttelun. Samantyylisesti toimivat DenTek tai Narskuttelu oma purentasuoja.

Esivalmistetusta purentakiskoista voi olla apua bruksismiin akuutissa tilanteessa, mutta jos potilas huomaa purennassa muutoksia tai oireet pahenevat, on esivalmistetun purentakiskon käyttö lopetettava (Käypä hoito, 2021) ja otettava yhteys hammaslääkäriin.

Purennan tasapainotus

Purennan tasapainotuksessa ylä- ja alahampaiden kosketuspintaa korjataan kuormitusta parhaiten kestäväksi (Kirveskari, 2006). Tällöin hampaiden purenta pyritään saamaan hiomalla mahdollisimman tasaiseksi. Toimenpide on kivuton ja tehtävät muutokset ovat usein pieniä. Oikein tehtynä tasapainotuksella ei ole haittavaikutuksia. Koska purennan tasapainotus on palautumaton hoitomuoto, on sen käytöstä eriäviä mielipiteitä hammaslääketieteen ammattilaisten keskuudessa (Käypä hoito, 2021).

Bruksismista johtuvan kivun hoitomenetelmät

Kivun hoitoon käytetään tulehduskipulääkkeitä ja lihasjännityksen laukaisuun tarkoitettuja lääkeaineita (Kirveskari, 2006). Hoidon tehosta ei ole saatu näyttöä, mutta se lievittää kipuoireita. Keskushermostoon vaikuttavia aineita on myös kokeiltu bruksismin hoidossa, mutta niiden teho vaivan hoidossa on monesti epävarma. Botuliinia on käytetty leuan sulkijalihasten lamaamiseen, mutta hoito joudutaan aina uusimaan eikä botuliinin pitkäaikaisesta käytöstä ole vielä riittävästi tietoa. Botuliini on kuitenkin tehokas hoitomuoto erittäin vaikean bruksismin hoitoon.

Yleensä vaikean bruksismin hoidossa tarvitaan useita menetelmiä, joilla haetaan potilaalle sopivinta hoitomenetelmää. Jos bruksismi jatkuu ongelmallisena hoidosta huolimatta, aloitetaan yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tällöin pyritään hoitamaan kipu, purentaongelmat ja psykososiaalista stressiä niihin erikoistuneiden lääkärien yhteistyöllä (Kirveskari, 2006).

Purentaelimistön fysioterapia ja hieronta

Potilaan itse tekemä hieronta ja purentaelimistön harjoitukset ovat tärkeitä omahoitokeinoja. Osalla potilaista fysioterapeuttisista hoidosta voi olla apua kiputilojen hoidossa. Hoitokeinojen kirjo on laaja puremalihasten hieronnasta ja alaleuan liikeharjoituksista akupunktuuriin (Aho ym. 2013).

Linkit Terveysportin potilaan purentaelimistön hierontaohjeisiin

Alaleuan liikeharjoitusohjeet (alla pdf- linkki)
https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50057aj.pdf

Puremalihasten hierontaohjeet TMD-potilaalle (alla pdf- linkki).
https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50057ai.pdf

Myös lämpö- ja kylmähoitoa voidaan käyttää bruksismin aiheuttamien lihasjännitystilojen hoitoon (Käypä hoito, 2021). Etenkin kylmähoitoa voidaan käyttää tulehdukselliseen tilanteeseen ja turvotuksiin. Tulehduksellisessa tilanteessa lämpöhoito ei ole paras hoitomuoto vaan lämpöhoitoa voi testata tulehduksen rauhoitettua rentouttamaan kireytyneitä lihaksia yhdessä esimerkiksi purentalihasten hieronnan kanssa.

Lähteet

Aho T, Le Bell Y, Hiiri A ja Pöllänen M (2013) Purentaelimistön toimintahäiriöt. Käyvän hoidon potilasversiot, Duodecim Käypä hoito, Julkaistu: 25.11.2013. 

Doepel M. (2011) A Comparative Study of the Effectiveness of a Prefabricated Appliance and a Stabilization Appliance in the Treatment of Myofascial Pain and Headache. Hammaslääketieteen laitos, Turun Yliopisto, Turku, Suomi, Annales Universitatis Turkuensis. Painosalama Oy, Turku, Finland 2011.

Huttunen M. (2009) Tietoa potilaalle: Hampaiden narskutus (bruksismi). Duodecim, 2009; 29.12.2009.

Kirveskari P. (2006) Bruksismi. Duodecim, 122(6), 678-683.

Käypä hoito (2021) Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä,
Käypä hoito -suositus, Julkaistu: 16.04.2021 , https://www.kaypahoito.fi/hoi5....

Qvintus V (2020) Temporomandibular disorders: prevalence of signs and symptoms and effects of stabilization splint treatment. Based on the Health 2011 Survey and a randomized controlled trial on adult Finns. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, Kuopion yliopisto, Kuopio, Suomi, 75 sivua. https://erepo.uef.fi/bitstream...

Shetty S, Pitti V, Babu S, Kumar S ja Deepthi B. C. (2010) Bruxism: A Literature Review, J Indian Prosthodont Soc., 10(3):141–148.

Kappaleen kirjoittanut: Farmasian tohtori Pekka Hoppu, Narskuttelu Oy

Bruksismi tuotevalikoima

Ostoskorisi on tyhjä
fi