Hammasvälien puhdistaminen

Tuotepaketit - Bundles

Hammasvälien puhdistus on tärkeä osa suunhoitoa. Hammasvälien koko on yksilöllinen joten tarjoamme monipuolisen valikoiman laadukkaita tuotteita, joista löytyy sopiva jokaiselle. Valikoimassa kestävä lankain ahtaillekin väleille, hammasraaputin hammaskiven kotihoitoon, silkkisen pehmeä nauhahammaslankain sekä hammasvälissä turpoavaa hammaslankaa. Erilaisilla hammasväliharjoilla saat puhdistettua hammasvälit tehokkaasti. Valittavanasi on useita eri kokoja erikokoisille hammasväleille. Käyttämällä tuotteita säännöllisesti vähennät plakkia hammasväleistä ja pidät hengityksen raikkaampana sekä koko kehosi terveempänä.

Laaja valikoima erilaisia hammasväliharjoja sekä hammastikkuja. Valikoimassa hammasväliharjoja pieniin ja suuriin hammasväleihin. Hammasväliharjoja löytyy myös ahtaille hammasväleille. Perinteisistä puuhammastikuista taipuisiin ja monikäyttöisiin hammasväliharjoihin.
Hammasväliharja on paras vaihtoehto hammasvälien puhdistamiseen. Jos hammasväliharja tuntuu haastavalta käyttää, on tarjolla myös varrella varustettu Interproximal hammasväliharja 5 kpl.

Ei repeytyvän hammaslangan käyttö - ratkaisu ongelmiin

Hammaslangan repeytyminen tai katkeaminen on yleinen ja ärsyttävä ongelma hampaiden puhdistuksessa. Jatkuva tarve vaihtaa hammaslankaa tai käyttää rispaantunutta lankaa alkaa nopeasti ärsyttää. Mikä aiheuttaa hammaslangan repeytymisen ja miten sen voi välttää?

Tiukat hammasvälit ovat yleinen haaste hammaslangan käytössä, koska langan on helpompi katketa, jos hammasväli on kapea tai siinä on epätasaisuuksia, jotka vaurioittavat lankaa. Vaikka on mahdollista valmistaa hammaslankaa, joka ei repeydy, se lisäisi merkittävästi riskiä ikenien tai hampaiden vaurioitumiseen. Hampaiden pintojen tulisi olla sileitä ja tasaisia ilman uria tai teräviä kulmia. Jos hammaslanka repeytyy käytettäessä, yleensä syynä on kapea hammasväli tai reuna, joka kuluttaa lankakuituja. Usein tämä johtuu paikka-aineesta, joka on asetettu kahden hampaan väliin ja jonka tulee olla tasoitettu.

Hammaslanka voi myös repeytyä ruoan tai hammaskiven takia, jotka jumittuvat hampaiden väliin. Erityisesti hammaskivi on karkea ja epäsäännöllinen, mikä helposti rispaannuttaa tai katkaisee hammaslangan. Ongelman ratkaisu on hakeutua hammashoitajalle säännölliseen hammaskiven puhdistukseen ja tarkistaa, että esimerkiksi hammaspaikat ovat hyvin kiinnittyneinä. Säännöllinen puhdistus yhdistettynä hyvään lankaukseen poistaa jumittuneen ruoan ja estää haitallisen hammaskiven muodostumisen tulevaisuudessa.

Käytä tavallisen hammaslangan sijaan kapeampaa nauhamallista hammaslankaa. Tämän tyyppinen hammaslanka liukuu helposti tiukkojen hampaiden väleihin irrottaen plakkia ja ruoan jäämiä ilman repeytymistä tai jumiutumista.

Meiltä löytyy sopivimmat hammasvälineet ahtaille hammasväleille:

• Turpoava hammaslanka: Linkki
• Nauhamainen hammaslanka: Linkki
• Nauhamainen hammaslankain: Linkki

Myös hammasvälisuihkut ovat erinomainen vaihtoehto hammasvälien puhdistamiseen kaikille ihmisille ja erityisesti henkilöille joilla on oikomiskojeet, sillat, pysyvä retentiolanka ja paikallaan olevat viisaudenhampaat, joita on monesti hammaslangalla vaikea puhdistaa. Suusuihku suihkuttaa paineistettua vettä hampaiden väliin sekä ienrajaan ja näin poistaa hammasplakkia sekä ruuan jäämiä. Laitteen käytön totutteluun menee hetki aikaa, joten ole kärsivällinen, jos suihkutat vettä ympäri pesuhuonetta ensimmäisillä kerroilla.

Puhdista hammasvälit ja pelasta hampaasi ja terveytesi!

Hampaiden ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen on tehokkain ja taloudellisin tapa ehkäistä yleisimpiä suusairauksia ja ylläpitää terveyttäsi. Ulkomailla on usein korostettu hammasvälien puhdistuksen merkitystä lauseella "Floss or Die" (Richards, 2000), suomeksi siis "Puhdista hammasvälit tai kuole!"

Suun terveys liittyy suoraan koko kehon terveyteen. Tärkeässä roolissa ovat suussa asustelevat bakteerit, jotka voivat päästä verenkiertoon erilaisten ientulehdusten tai muiden suusairauksien seurauksena. Suu on koti monille hyödyllisille tai vaarattomille mikrobeille, jotka tukevat suun terveyttä eivätkä aiheuta haittaa.

Hampaiden harjauksen jälkeen puhtaalla hampaalla voi olla jopa 1000–100 000 bakteeria (Stevens, 1997). Huonosti hoidetun hampaan pinnalta voi löytyä jopa 100 000 000–1 000 000 000 bakteeria, osoittaen suun valtavan mikrobiologisen aktiivisuuden. Suussa on arviolta noin 700 eri bakteerilajia (Kilian ym., 2016). Keskimäärin suussa elää noin 6 000 000 000–20 000 000 000 bakteeria (Landers, 2009), mikä on enemmän kuin ihmisiä maapallolla vuonna 2020, jolloin väkiluku oli noin 7 800 000 000.

Suussa ja hampaissa olevien tulehdusten aikana bakteereja voi päätyä ihmisen verenkiertoon, jolla voi olla vaikutusta koko kehon terveyteen. Verenkiertoon päässeet bakteerit voivat aiheuttaa esimerkiksi verihyytymiä tai paikallisia tulehduksia verisuonten pinnalla. Suun alueen terveys ja tulehdukset vaikuttavatkin hyvin voimakkaasti koko kehon hyvinvointiin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabeteksen, astman, reuman, muiden tulehduksista johtuvien kroonisten sairauksien kuten Alzheimerin, munuaissairauksien ja immuunipuolustuksen vajauksesta johtuvissa taudeissa kuten syöpäpotilaiden hoidossa (Ruokonen ja Meurman 2017). Lisäksi useat leikkaukset sekä tietyt lääkehoidot vaativat, että suun infektiot on tarkastettu ja hoidettu ennen hoitotoimenpidettä. On arvioitu, että useiden lääkeaineiden annostelua joudutaan kasvattamaan pahojen hammastulehdusten aikana halutun lääkevasteen saamiseksi tai että lääkeaine ei toimi niin hyvin kuin ilman suussa olevaa tulehdusta. Tällaisia ovat esimerkiksi mm. diabetes- ja astmalääkitys.

Kansantauti hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti

Suuri yksittäinen kansantaudiksi muodostuva hammasperäinen ongelma on parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Parodontiitin oireet ovat hyvin huomaamattomia ja oireina havaitaan aluksi ienverenvuotoa ja mahdollisesti märkävuotoa sekä pahaa hajua ja makua suussa. Potilas ei kuitenkaan itse välttämättä kiinnitä oireisiin huomiota, koska vaiva on oireeton hyvin pitkään. Sen takia hampaan kiinnityskudoksen sairaudet ovat alidiagnosoitu, ja ne jää sen takia osin hoitamatta.

Parodontiitin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä omahoito on tärkein hoitokeino. Hoito-ja ennaltaehkäisyyn kuuluu perushammashuolto eli hammaspintojen puhdistus harjaamalla ja sähköhammasharja on erityisen suositeltava. Hammasvälien puhdistus hammasväliharjojen avulla ja omahoidon tukena voidaan käyttää antiseptisia suuvesiä, jos hammashoitaja tai hammaslääkäri on suositellut niiden käyttöä. Muuten antiseptisiä suuvesiä ei suositella jokapäiväiseen käyttöön.

Parodontiitti on ja tulee olemaan merkittävä kansantauti Suomessa ja se lisää muiden kehon sairauksien hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Parodontiitin tärkein ehkäisymenetelmä on gingiviitin eli ientulehduksen ehkäisy ja hoito. Pitkittyessään ientulehduksesta voi muodostua parodontiitti.

Terveys 2000 tutkimuksessa selvitettiin ientulehdusten esiintyvyyttä ja ientulehdukset olivat hyvin yleisiä. 30 vuotta täyttäneillä hampaallisilla suomalaisilla ientulehdusta esiintyi 74 %:lla tutkituista potilaista (miehistä 77 %:lla ja naisista 70 %:lla) (Kansanterveyslaitos, 2004).

Syventyneet ientaskut ovat yksi parodontiitin toteamismenetelmä. Syventyneitä (≥ 4 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 64 %:lla (miehistä 72 %:lla ja naisista 57 %:lla). Syviä ientaskuja esiintyi 30–34-vuotiaista 48 %:lla ja 35–44-vuotiaista 61 %:lla. Vielä syvempiä eli yli (≥ 6 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 21 %:lla (miehistä 26 %:lla ja naisista 16 %:lla) ja niiden esiintyvyys kasvoi hyvin nopeasti 30–34-vuotiaista 6 %:lla ja 35–44-vuotiaista 14 %:lla. Esiintyvyys kasvaa 20-40 vuoden välissä jyrkästi, (Käypä hoitosuositus, 11.10.2016).

Hampaan kiinnityskudossairauksien altistavat etenkin huono suuhygienia, tupakointi, stressi ja metabolinen oireyhtymä (lihavuus) (Käypä hoito suositus, 2019). Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa mm. hyvällä ennaltaehkäisyllä. Myös miehillä hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisempiä ja siihen vaikuttaa myös perinnölliset tekijät. Myös hampaiden narskuttelu eli bruksaus voi vaikuttaa erilaisten iensairauksien muodostumiseen ja olla lopulta osavaikuttajana parodontiitin muodostumiseen (Nakayama ym., 2018). Monet sairaudet kuten diabetes ja sen huono hoitotasapaino vaikuttavat parodontitin ilmaantuvuuten. Lisäksi useat sairaudet ja lääkeaineet voivat vaikuttaa hampaiden kiinnityskudoksiin osaltaan mm. syljen erityksen vähentymisen kautta, joka vaikuttaa suun terveyteen.

Ehkäisykeinot parodontiitille ja hyvän hammashuollon perusta

• Puhdista hampaat ja hammasvälit
• terveyspalvelujärjestelmän kannalta kustannustehokkaimpia ovat tehokas omahoitoon perustuva ehkäisy
• parodontiitin riskiyksilöiden tunnistaminen ja hoidon kohdistaminen – Käynnit suuhygienistillä ja hammaslääkärillä
• parodontiitin varhaisvaiheessa aloitettu hoito ja hoitotulosten ylläpito
• tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn tai lopettamiseen tähtäävät ohjelmat.
• Lopeta tupakointi
• Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä
• hammasväliharjat
• Kuivan suun hoito, sylki auttaa suun limakalvoja ja hampaita
• Säännöllinen ateriarytmi
• Juo riittävästi!
• Hammashoitaja- ja hammaslääkäri käynnit
• Ksylitolivalmisteet, vähennä makeisten käyttöä
• Sairauksien hyvä hoitotasapaino, diabetes kuntoon, vaikuttaa hampaisiin ja toisinpäin

Viitteet

Kansanterveyslaitos (2004) Suomalaisten aikuisten suunterveys. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2004. Terveys 2000 -tutkimus, sivuja 208.

Kilian M, Chapple ILC, Hannig M, Marsh PD, Meuric V, Pedersen AML, Tonetti MS, Wade WG ja Zaura E (2016) The oral microbiome – an update for oral healthcare professionals. BDJ 2016; 221(10): 657-666.

Käypä hoito -suositus (2019) Parodontiitti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Nakayama R, Nishiyama A, ja Shimada M (2018) Bruxism-Related Signs and Periodontal Disease: A Preliminary Study. Open.Dent.J., 12, 400-405.

Richards D (2000) Floss or Die? Evidence-Based Dentistry 2, 57-58.

Ruokonen H ja Meurman JH (2017) Suun terveys ja krooniset sairaudet. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 133(16):1484-1489.

Stevens JE (1997) Oral ecology. MIT Technology Review, January-1997.