Hammasväliharjat ja hammastikut

Näytetään tuotteet 1-31 / 31

Tuotepaketit - Bundles

Hammasvälien puhdistus on tärkeä osa suunhoitoa. Hammasvälien koko on yksilöllinen joten tarjoamme monipuolisen valikoiman laadukkaita tuotteita, joista löytyy sopiva jokaiselle. Valikoimassa kestävä lankain ahtaillekin väleille, hammasraaputin hammaskiven kotihoitoon, silkkisen pehmeä nauhahammaslankain sekä hammasvälissä turpoavaa hammaslankaa. Erilaisilla hammasväliharjoilla saat puhdistettua hammasvälit tehokkaasti. Valittavanasi on useita eri kokoja erikokoisille hammasväleille. Käyttämällä tuotteita säännöllisesti vähennät plakkia hammasväleistä ja pidät hengityksen raikkaampana sekä koko kehosi terveempänä.

Laaja valikoima erilaisia hammasväliharjoja sekä hammastikkuja. Valikoimassa hammasväliharjoja pieniin ja suuriin hammasväleihin. Hammasväliharjoja löytyy myös ahtaille hammasväleille. Perinteisistä puuhammastikuista taipuisiin ja monikäyttöisiin hammasväliharjoihin.
Hammasväliharja on paras vaihtoehto hammasvälien puhdistamiseen. Jos hammasväliharja tuntuu haastavalta käyttää, on tarjolla myös varrella varustettu Interproximal hammasväliharja 5 kpl.

Puhdista hammasvälit tai kuole?

Hampaiden ja hammasvälien puhdistamien on kaikkein parasta ja edullista kansansairauksien ehkäisemistä ja terveyden ylläpitämistä. Ulkomailla on usein viljelty hammasvälien puhdistamisen tärkeyttä kuvaavaa lausetta Floss or Die (Richards, 2000) eli suomennettuna puhdista hammasvälit tai kuole!

Suuterveys linkittyy koko kehon terveyteen. Tähän vaikuttavat etenkin suussa elävät bakteerit, jotka voivat päätyä verenkiertoon erilaisten suussa olevien ientulehdusten tai muiden suutulehdusten vuoksi. Suussa on paljon hyödyllisiä tai harmittomia mikrobeja, joista ei ole haittaa ihmiselle vaan päinvastoin hyötyä suun terveydelle.

Hampaiden pesun jälkeen puhtaan hampaan pinnalla on arviolta noin 1000 – 100 000 bakteeria (Stevens, 1997). Huonosti hoidetun hampaan pinnalla voi olla 100 000 000 – 1 000 000 000 bakteeria eli suussa on valtava mikrobiologinen toiminta. Erilaisia bakteerilajeja suussa on arviolta noin 700 (Kilian ym., 2016). Keskimääräisesti suussa on arviolta noin 6 000 000 000- 20 000 000 000 bakteeria (Landers, 2009), kun ihmisiä maapallolla on noin 7 800 000 000 vuonna 2020.

Suun bakteerien määrä on valtava ja niistä on paljon hyötyä ja osasta haittaa
Suussa elää paljon bakteereja ja niitä pittää osata hoitaa.

Suussa ja hampaissa olevien tulehdusten aikana bakteereja voi päätyä ihmisen verenkiertoon, jolla voi olla vaikutusta koko kehon terveyteen. Verenkiertoon päässeet bakteerit voivat aiheuttaa esimerkiksi verihyytymiä tai paikallisia tulehduksia verisuonten pinnalla. Suun alueen terveys ja tulehdukset vaikuttavatkin hyvin voimakkaasti koko kehon hyvinvointiin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabeteksen, astman, reuman, muiden tulehduksista johtuvien kroonisten sairauksien kuten Alzheimerin, munuaissairauksien ja immuunipuolustuksen vajauksesta johtuvissa taudeissa kuten syöpäpotilaiden hoidossa (Ruokonen ja Meurman 2017). Lisäksi useat leikkaukset sekä tietyt lääkehoidot vaativat, että suun infektiot on tarkastettu ja hoidettu ennen hoitotoimenpidettä. On arvioitu, että useiden lääkeaineiden annostelua joudutaan kasvattamaan pahojen hammastulehdusten aikana halutun lääkevasteen saamiseksi tai että lääkeaine ei toimi niin hyvin kuin ilman suussa olevaa tulehdusta. Tällaisia ovat esimerkiksi mm. diabetes- ja astmalääkitys.

Kansantauti hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti

Suuri yksittäinen kansantaudiksi muodostuva hammasperäinen ongelma on parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Parodontiitin oireet ovat hyvin huomaamattomia ja oireina havaitaan aluksi ienverenvuotoa ja mahdollisesti märkävuotoa sekä pahaa hajua ja makua suussa. Potilas ei kuitenkaan itse välttämättä kiinnitä oireisiin huomiota, koska vaiva on oireeton hyvin pitkään. Sen takia hampaan kiinnityskudoksen sairaudet ovat alidiagnosoitu, ja ne jää sen takia osin hoitamatta.

Parodontiitin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä omahoito on tärkein hoitokeino. Hoito-ja ennaltaehkäisyyn kuuluu perushammashuolto eli hammaspintojen puhdistus harjaamalla ja sähköhammasharja on erityisen suositeltava. Hammasvälien puhdistus hammasväliharjojen avulla ja omahoidon tukena voidaan käyttää antiseptisia suuvesiä, jos hammashoitaja tai hammaslääkäri on suositellut niiden käyttöä. Muuten antiseptisiä suuvesiä ei suositella jokapäiväiseen käyttöön.

Parodontiitti on ja tulee olemaan merkittävä kansantauti Suomessa ja se lisää muiden kehon sairauksien hyvän hoitotasapainon saavuttamista. Parodontiitin tärkein ehkäisymenetelmä on gingiviitin eli ientulehduksen ehkäisy ja hoito. Pitkittyessään ientulehduksesta voi muodostua parodontiitti.

Terveys 2000 tutkimuksessa selvitettiin ientulehdusten esiintyvyyttä ja ientulehdukset olivat hyvin yleisiä. 30 vuotta täyttäneillä hampaallisilla suomalaisilla ientulehdusta esiintyi 74 %:lla tutkituista potilaista (miehistä 77 %:lla ja naisista 70 %:lla) (Kansanterveyslaitos, 2004).

Syventyneet ientaskut ovat yksi parodontiitin toteamismenetelmä. Syventyneitä (≥ 4 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 64 %:lla (miehistä 72 %:lla ja naisista 57 %:lla). Syviä ientaskuja esiintyi 30–34-vuotiaista 48 %:lla ja 35–44-vuotiaista 61 %:lla. Vielä syvempiä eli yli (≥ 6 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 21 %:lla (miehistä 26 %:lla ja naisista 16 %:lla) ja niiden esiintyvyys kasvoi hyvin nopeasti 30–34-vuotiaista 6 %:lla ja 35–44-vuotiaista 14 %:lla. Esiintyvyys kasvaa 20-40 vuoden välissä jyrkästi, (Käypä hoitosuositus, 11.10.2016).

Hampaan kiinnityskudossairauksien altistavat etenkin huono suuhygienia, tupakointi, stressi ja metabolinen oireyhtymä (lihavuus) (Käypä hoito suositus, 2019). Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa mm. hyvällä ennaltaehkäisyllä. Myös miehillä hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisempiä ja siihen vaikuttaa myös perinnölliset tekijät. Myös hampaiden narskuttelu eli bruksaus voi vaikuttaa erilaisten iensairauksien muodostumiseen ja olla lopulta osavaikuttajana parodontiitin muodostumiseen (Nakayama ym., 2018). Monet sairaudet kuten diabetes ja sen huono hoitotasapaino vaikuttavat parodontitin ilmaantuvuuten. Lisäksi useat sairaudet ja lääkeaineet voivat vaikuttaa hampaiden kiinnityskudoksiin osaltaan mm. syljen erityksen vähentymisen kautta, joka vaikuttaa suun terveyteen.

Ehkäisykeinot parodontiitille ja hyvän hammashuollon perusta

Viitteet

Kansanterveyslaitos (2004) Suomalaisten aikuisten suunterveys. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2004. Terveys 2000 -tutkimus, sivuja 208.

Kilian M, Chapple ILC, Hannig M, Marsh PD, Meuric V, Pedersen AML, Tonetti MS, Wade WG ja Zaura E (2016) The oral microbiome – an update for oral healthcare professionals. BDJ 2016; 221(10): 657-666.

Käypä hoito -suositus (2019) Parodontiitti. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Nakayama R, Nishiyama A, ja Shimada M (2018) Bruxism-Related Signs and Periodontal Disease: A Preliminary Study. Open.Dent.J., 12, 400-405.

Richards D (2000) Floss or Die? Evidence-Based Dentistry 2, 57-58.

Ruokonen H ja Meurman JH (2017) Suun terveys ja krooniset sairaudet. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 133(16):1484-1489.

Stevens JE (1997) Oral ecology. MIT Technology Review, January-1997.

Ostoskorisi on tyhjä